Olin innoissani, kun kirjastossa törmäsin tähän teokseen vuodelta 1981, sillä Morrisonin teokset liittyen Amerikan orjuushistoriaan ovat olleet vaikuttavia. Mutta voi, kirja alkaa laimeasti, ajatukset harhailevat ja huomaan tuijottavani takakannen kuvaa kirjailijasta, joka on todella karismaattisen oloinen nainen. Joskus laadukas kirja saattaa viedä hetken, että siihen pääsee sisälle, ajattelen ja jatkan. Olo on hämmentynyt. Kirjassa Karibianmeren saarella asuu eläköitynyt karkkitehtaan omistaja Valerian kera nuoremman vaimonsa Margaretin sekä palvelijapariskunnan Sidneyn ja Ondinen. Alkupuoli tuntuukin rakentuvan pariskunnan keskustelun varaan, enkä saa siitä otetta. Ovatko dialogit liian pitkiä? Lukijana en pääse sisälle tarinaan, sillä tarinaa ei tunnu olevan. Paljon puhutaan pariskunnan pojasta Michaelista, joka ei kuitenkaan koskaan saavu paikalle. Jotakin salaisuutta tuntuu talossa olevan.
Noin puolessa välissä kirjaa alkaa mallina työskennelleen Jadinen (Ondinen veljentytär) sekä yllättäen paikalle saapuneen karkurin, Sonin rakkaustarina. Vasta tästä alkaa tarina ja kirjaan tule vetoa, kun mm. käydään Sonin kotikaupungissa, joka vanhoillisuudessaan on Jadinelle kauhistus. Loppu jää kuitenkin vielä monitulkintaiseksi, enkä jaksa pohdiskella sen merkityksiä pidemmälle.
Irrallisena yksityiskohtana en malta olla sanomatta, että tuntuu päälleliimatulta intertekstuaalisuudelta, kun Valerian sanoo Jadinelle: "Saint-Exupéry. Lue se joskus. Äläkä kiinnitä huomiota mitä siinä sanotaan, vaan mitä siinä tarkoitetaan".
Tässäkin kirjassa Morrison käsittelee rotu-teemaa. Jäin miettimään, kuinka todenperäisiä ovat viittaukset mustien taiteeseen Jadinen kautta: "Hänen kasvoillaan paloivat vieläkin pienet häpeän tulitikut, kun hän ajatteli niitä mustan taiteen näyttelyjä, joita pystytettiin pari kolme kertaa vuodessa Valloissa". Vielä viitataan Euroopan mustiin taiteilijoihin, joista yksi on poikkeus: "- - muuan amerikkalainen musta, jonka työt kohosivat rikkaruohojen yläpuolelle kuin mammuttipetäjä". Jos nämä ovat kannanottoja reaalimaailman taidepiireihin, kehen viitataan, mikä kirjailijan tarkoitus on?
Myös Sallasta kirja tuntui käynnistyvän jähmeästi. Älä silti vierasta Morrisonin kirjoja, mutta aloita vaikka esikoisromaanista Sinisimmät silmät. Hän todellakin on loistava kirjailija, vaikkakaan juuri tämä teos ei minulle auennut.
Lause: Son halusi tehdä kaiken aikanaan - Jadine halusi tehdä kaiken ajallaan.
Toni Morrison: Tervanukke
Tammi, Keltainen kirjasto, 1981, 3. painos
341 s.
Toni Morrison on pitkäaikainen suosikkikirjailijani, mutta Tervanukke jäi minulta kesken. Pitäisi ehkä yrittää uudelleen.
VastaaPoistaJa onnea uudelle blogille! Olen samaa mieltä, että tähtien antaminen on vaikeaa. Tai ainakin itse luen (mielestäni ;)) niin hyviä kirjoja, että suurin osa saa neljä tähteä. Olen miettinyt, että onko tähtien antaminen ollenkaan mielekästä, mutta sitten väliin tulee aina iloisena yllätyksenä joku täyden viiden tai vain kahden tähden arvoinen teos.
Hei Katja, kiva kun kävit sivuillani. Ehkä Tervanukke olisi toisella lukemiskerralla parempi, kun tietää paremmin mistä on kyse, mutta toisaalta on niin paljon muita mielenkiintoisia kirjoja!
VastaaPoistaTulin vastavierailulle blogiisi - uusia mielenkiintoisia kirjablogeja tuntuu syntyvän lisää.
VastaaPoistaEn ole lukenut ainuttakaan kirjoista, joista olet tähän mennessä kirjoittanut, mutta Toni Morrisonilta sentään yhden toisen kirjan eli Jazzin. Se on hyvin arvostettu kirja, mutta jäi minulle jotenkin kaukaiseksi. Pitäisi varmaan lukea tuo mainitsemasi Sinisimmät silmät.
Jazz on minullakin lukematta. Ilmeisesti kaikki Morrisonin kaikki kirjat eivät automaattisesti lukeudu hyviin lukuelämyksiin niin arvostettu kirjailija kuin onkin.
VastaaPoistaTulin lukemaan ensin tämän vanhemman tekstisi, ja olipa mielenkiintoista. Minulla on vielä toistaiseksi enemmän Morrisonin teoksia lukematta kuin luettuna, mutta haaveilen pikkuhiljaa lukevani kaikki naiselta suomennetut romaanit - tämä Tervanukke on siis esimerkiksi niitä toistaiseksi lukuvuoroaan odottavia. Hyvä tietää, että tuotanto tuntuu näinkin epätasaiselta, laskee vähän odotuksia luku-urakan suhteen. :)
VastaaPoista