torstai 8. toukokuuta 2014

Liza Marklund: Ajojahti

Huh, aika haipakkaa on ollut tämä kevät töiden suhteen. Mielentila oli siinä pisteessä että tarvitsin luettavakseni jotain tuttua, turvallista ja helppoa, joten latasin Marklundin uusimman dekkarin Ajojahdin.

Hirveä ristiriita muuten siinä, kun kirjoitin kaipaavani jotain turvallista, sillä Marklund läväyttää taas kerran maailman raadollisuuden silmille ja dekkari alkaa kidutuksen kuvauksella: uransa laskupuolella poliitikko löydetään kotoaan henkihieverissä ja vaimo on kadonnut jäljettömiin. Siinä sitä on selvitettävää sekä rikostutkijoille että toimittajille. Idyllisen kulissin takana kaikki ei olekaan niin kuin ulospäin naapureille näyttää.

Paljastamatta enempää juonesta voin vain todeta, että syy miksi näitä luen, on päähenkilö, Kvällspressenin toimittaja Annika Bengtzon. Hänen yksityiselämänsä on Marklundin dekkareiden yksi taso ja tässä kirjassa jatketaan siitä, mihin edellisessä teoksessa jäätiin eli Annika elää uudessa suhteessa uusperheen arkea. Katkera, kätensä menettänyt ex-mies Thomas saa tässä kirjassa uusia, vähemmän miellyttäviä piirteitä.

Myös toimituksen esimies joutuu julkiseen myllerrykseen, kun paljastuu, ettei hänen palkitussa dokumentissaan olekaan puhtaat jauhot pussissa. Muutenkin modernin toimituksen kuvaus on ihan mielenkiintoista, vaikkei siinä varsinaisesti mitään uutta ole. Annikakin joutuu juttujen kirjoittamisen lisäksi tuottamaan videomateriaalia lehden sivuille. Nämä tutut henkilöt tuovat särmää.

Kokonaisuutena teos on rutinoituneen kirjoittajan perusvarma suoritus, ei häikäisevä, mutta nopeasti luettava, sellainen ihan ok.

Liza Marklund: Ajojahti
Otava 2013, 333 (s.)
Ruotsinkielinen alkuperäisteos Lyckliga gatan
Suom. Kari Koski
Luettu e-kirjana