torstai 2. toukokuuta 2013

Carol Shields: Pikkuseikkoja


Pidin jonkin verran Shieldsin teoksesta Ruohonvihreää, mutta täytyy heti alkuun sanoa, että Pikkuseikkoja oli mielestäni paljon parempi. Kirjat liittyvät toisiinsa siten, että teosten päähenkilöt ovat sisaruksia, mutta itse tarinat ovat erilliset. Uskoisin, että Ruohonvihreän kautta Pikkuseikkojen päähenkilö Judith sai kuitenkin mielissäni jonkinlaista historiaa, sen verran mieliinjäävä persoona oli hänen kaavoihin kangistunut äitinsä ja ylipäänsä kotitaustan kuvaus. Kuten Pikkuseikoissa todetaan, sisarukset hakeutuivat kirjallisuuden pariin pelkästä kulttuurisesta aliravitsemuksesta. Charleenista tuli runoilija ja Judithista elämäkertojen kirjoittaja.

Myönnän, että etukäteen kävi mielessä epäilys, mitenköhän elämäkertojen kirjoittamisesta saadaan aikaiseksi hyvä romaani. Shield teki sen kuitenkin, sillä juuri tähän Judithin kirjailijan ammattiin liittyy mielenkiintoisia juonenkäänteitä. Ovelasti sellaisia, että lukija tavallaan tietää, mitä tuleman pitää, mutta silti Shields onnistuu hiukan yllättämäänkin.

Teos kertoo Judithin minä-kertojan äänellä hänen elämästään ja suhteistaan kirjailijakollegoihin, mieheensä, lapsiinsa ja itse asiassa myös Susannaan, 1800-luvulla eläneeseen naiseen, josta Judith valmistelee elämäkertaa. Lyhyestä virsi kaunis: Shieldsiä pidetään arjen kuvauksen taitajana eikä turhaan. Tämän teoksen myötä liityn Shieldsin fanittajiin.

Ironia on tosiaan merkillinen asia. Tuollainen nyreänpuoleinen nautinto.

Carol Shields: Pikkuseikkoja
Otava 2011, 235 (s.)
Alkuteos Small Ceremonies (1976)
Suom. Hanna Tarkka

13 kommenttia:

  1. Olen samaa mieltä: Pikkuseikkoja on hieno, ihana romaani, sen sijaan Ruohonvihreää oli jotenkin vaisu, haalea lukukokemus (ollakseen kuitenkin yhden lempikirjailijoistani kirjoittama).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä muuta hänen teoksistaan suosittelisit?

      Poista
  2. Tervetuloa fan-clubiin :)

    Loistava ironia-luonnehdinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä sitaatissa on tietysti suomentajalla sormensa pelissä. Kaikenkaikkiaan suomennos lienee laadukasta, tai ainakaan mitään outoa ei sattunut silmään, päin vastoin.

      Poista
  3. Tervetuloa :)! Shields on luottokirjailijani, Larryn juhlista se lähti, taisin asua silloin vielä lapsuudenkodissani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outoa etten itse osannut tarttua Shieldsiin aiemmin. Tiedostin hänet kyllä mutta lukematta jäi. Parempi myöhään...

      Poista
  4. Minäkin olen päättänyt kokeilla Shieldsiä, kun häntä on niin paljon kehuttu. =D

    Ihana tausta kuvassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Irene, minäkin blogijuttuja luettuani ymmärsin kokeilla. Pikkuseikkoja oli monella bloggarilla blogiajan Top10:ssä. Kiitos, tausta liittyy kevätvillitykseeni ja vierailuuni ruotsalaisessa huonekaluliikkeessä.

      Poista
  5. Saat lyhyeen bloggaukseen tiivistettyä paljon :)

    VastaaPoista
  6. Minä olen ollut ikäni Shields -fani ja nyt jopa luen hänen kirjansa kaikki uudelleen blogiani varten.

    Pikkuseikkoja on minulle Shieldsin kirjoista vähiten mieluisa. Aloitin Kivipäiväkirjoilla ja pidän siitä edelleenkin paljon,mutta Ellei ja Ruohonvihreää olivat myös kova juttu.

    Minäkin ihailen samaa kuin Jokke;) Kunpa osaisin saman taidon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä juttu, miten mielipide kirjoista vaihtelee, kun minulle tuo Ruohonvihreää oli selkeästi huonompi kuin Pikkuseikkoja. Ellei on ehdottomasti lukulistalla.

      Kiitos vaan - välillä yritän tietoisesti kirjoittaa lyhyesti, mutta aina se ei onnistu.

      Poista
    2. Kaikki muut paitsi minä tuntuvat pitäneen enemmän Pikkuseikoista kuin Ruohonvihreästä...;)

      Minunkin pitäisi...alkaa kirjoittaa lyhyemmin.

      Poista
  7. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista