tiistai 5. maaliskuuta 2013

Rod Clements: Vaarin hampaat


Ai että, kerrankin ihan hullun hauska lasten kuvakirja! Odotukset olivat neutraalit - usein peruskuvakirjat eivät ihmeemmin säväytä (poikkeuksia on!), vaikka olisivatkin sinänsä ok. Tästä itsekin innostuin. Jollain tapaa tässä Clementsin tyylissä on huumoria, vaikka kyseessä on itse asiassa jonkin sortin jännäritarina. Perheen vaarilta on nimittäin oudosti kadonneet tekohampaat. Niitä sitten koko perheen voimin etsitään ja värvätään pikku hiljaa mukaan koko kaupunki. Tässä kuvassa perheen äiti ja lapset ovat ihmettelemässä kadonneita hampaita:


Katsokaa tätä kuvitusta, miten riemastuttavan erilaista! Tyylin voisi ehkä määritellä liioitellun realistiseksi: housut (ja vähän mahatkin) löksöttävät, ihot ovat ryppyisiä paitsi lapsilla, joiden ilmeet ja olemus ovat toden tuntuisia. Ei mitään söpöilyä eikä pehmoilua. Ihmishahmojen kuvauksessa on paljon yksityiskohtia, joissa riittää katsomista. Kun vaarin hampaita etsittiin, tuli kaupunkiin tapa hymyillen paljastaa hampaat, ettei vain epäiltäisi hampaiden varastamisesta. Tässä eräiden herrojen ja mummon tyylinäyte hymystä:


Tämä hymyily veti väkisinkin omankin naaman virneeseen, vaikkakin on sen verran paljastettava juonesta, ettei elämästä oikein tule mitään, jos kaikki vain hymyilevät.

Kirja päätyi meille paikallisesta kirjastosta, josta ekaluokkalainen tyttäreni poimi sen itse mukaansa. Se on nyt luettu parina iltana ja vain yksi asia harmittaa: hätäilin selvittämään heidän puolestaan loppuratkaisua, vaikka olisi tietysti pitänyt antaa lasten omalle tulkinnalle tilaa. Höh. Niinpä en voi arvioida, miten juonen käänteet toimivat lasten kannalta, mutta kirjasta he kyllä pitivät.

Takakansiteksti sanoo, että kyseessä on palkittu australialainen kuvakirja, enkä kyllä yhtään ihmettele. Tämä oli piristävän erilainen etenkin kuvituksen osalta. Suosittelen.

Rod Clements: Vaarin hampaat
2005, Karisto
Englanninkielinen alkuteos Grandad's Teeth (1997)
Suom. Tuula Syvänperä

2 kommenttia: