Tällä kertaa hänen miehensä Thomas siepataan työmatkalla Keniassa ja käytännössä teoksessa pitkälti seurataan sitä, miten Annika onnistuu lunnaiden järjestelyssä ja maksamisessa.
Annika on kahden lapsen äiti ja suhde aviopuolisoon Thomakseen on ollut vaihteleva, ja tässäkin teoksessa ihmissuhteet saavat osansa. Noin ylipäänsä pidän Annikan rosoisesta ja rohkeasta persoonasta. Varmastikin teokselle antaa jonkinmoista jatkuvuutta, mikäli on lukenut aiempia teoksia Annikan vaiheista, mutta toimii varmasti yksittäisenä kirjana.
Rakenteellisesti teoksessa vuorottelevat Thomaksen ja Annikan näkökulmat. Sieppaajat ovat raakoja eikä näitä asioita peitellä. Tältä osin teos on aika karmeaa luettavaa. Sivujuonena kulkee nuorten naisten murhat, joita Annika selvittelee. Marklund on muissakin teoksissaan käsitellyt naisten asemaa ja alistamista ja sitä sivutaan tässäkin.
Iltapäivälehden toimituksen kuvaaminen on uskottavaa ja tätä päivää someineen. Facebook, Linkedln ym. sitoo teosta tähän päivään ja on jännä nähdä, miten se tältä osin kestää aikaa. Kaikenkaikkiaan teos on tyypillistä Marklundia, helppolukuinen ja mukaansa tempaava dekkari. Kirja ei itsessään ole mitenkään erityisen loistava, mutta perusvarmaa luettavaa.
Luin teoksen e-kirjana lomamatkalla pätkittäin ja siihen tarkoitukseen tämäntapainen kirja sopi täydellisesti, kun juoneen pääsi helposti aina mukaan pienissä osissa esim. lennoilla.
Lisää voi lukea ainakin Annika K:n, Mari A:n, Norkun ja Saran blogeista.
Kuvassa Liza Marklund, joka komeilee myös varsinainen teoksen kannessa, ja ehkä siksi mielissäni päähenkilö Annika myös muistuttaa häntä. Ehkä Annika onkin jonkinlainen Marklundin alter ego, onhan kirjailija itsekin työskennellyt aikoinaan toimittajana.
Lisa Marklund: Panttivanki
Otava, 2011, 315 (s.)
Ruotsinkielinen alkuteos Du gamla, du fria
Suom. Päivi Kivelä ja Kari Koski
