 |
| Yksityiskohta Markus Majaluoman kuvituksesta teoksessa Heinähattu, Vilttutossu ja vauva |
Eräässä väitöskaronkassa tuli illanistujaisissa esille, miten aika monessa lastenkirjassa vanhemmat ovat
tutkijoita. Ja vielä mahdollisesti jollain lailla höpsöjä tai ainakin poissaolevia.
Tämäntapaisissa henkilöhahmoissa ovat kunnostautuneet ainakin Sinikka ja Tiina Nopola. Ajatellaanpa vaikka Risto Räppääjän äitiä. Häntä ei näy mailla halmeilla ja poika joutuu (tai saa) asua Rauha-tädin kanssa. Risto näyttää olevan sinut asian kanssa, joskin välillä äiti tulee häivähdyksenomaisesti mieleen. Esimerkiksi Risto Räppääjä ja kaksoisolento -kirjassa kaksoisolento hämmentää tilanteita ja väärinkäsitysten myötä Risto tuumii:
Minä lähden kotoa lopullisesti, hän ajatteli uhmakkaana. Kukaan ei kaipaa minua, ei Rauha-tätikään. Minä menen äidin luo! Missäs se äiti nyt taas olikaan? Ai niin, Grönlannissa tutkimassa eskimoiden kurkkulaulua. Minkähänlaista se mahtaa olla? Risto päästi pienen äänen kurkustaan.Heinähatun ja Vilttitossun tutkijaisä taas on hieman erikoinen ja epäjärjestelmällinen. Eipä silti, kun äitinkin on jossain määrin boheemi, tuovat isä ja äiti persoonallaan hauskaa ulottuvuutta teoksiin. Kirjassa Heinähattu ja Vilttutossu loman tarpeessa isä vetäytyy työhuoneeseensa miettimään ja tulee ulos vain ruoka-aikoina. Hanna-äitikin toteaa, että "Isää ei saa häiritä. Isä miettii".
-Kraaa!
Tällä kertaa isä ei kuitenkaan haudo tutkimusjuttuja vaan perheen pelastussuunnitelmaa. Tämän paljastuttua Hanna katsoo miestään ajatellen, että mitä sille on tapahtunut, sehän puhuu kuin oikea mies. Epäsuorasti tästä voidaan tulkita, että tavallinen tutkija-Matti ei siis tee oikeita miesten asioita perheen eteen.
Heinähattu, Vilttitossu ja vauva -kirjassa lapset näkevät erinäisten tapahtumien jälkeen nurkan takaa, kuinka isä-Matti huitoo pyssyllä ja ammuskelee ympäriinsä:
-Loppusi on tullut, sinä humanististen tieteiden kandidaatti, joka veit minun tutkimusideani, hän kähisi.Vakavaa puuhaa tuo tutkiminen.
Tämän otannan perusteella tutkijavanhempi on joko poissaoleva, lapsensa toisten hoitoon hylkäävä tai sitten omia ideoitaan hautova, persoonallinnen, jopa erikoisia kohtauksia saava isä tai äiti. Todellisuushan on tietysti toinen. Toivottavasti.
Tuleeko sinulla mieleen muita lasten- tai nuortenkirjoja, joissa vanhemmat ovat tutkijoita?
Sinikka Nopola ja Tiina Nopola:
Heinähattu, Vilttitossu ja vauva (Gummerus 1990, kuvitus Markus Majaluoma)
Heinähattu ja Vilttitossu loman tarpeessa (Gummerus 2008, kuvitus Markus Majaluoma)
Risto Räppääjä ja kaksoisolento (Tammi 2013, kuvitus Christel Rönns)
Minusta brittiläisessä lasten kirjallisuudessa vanhemmat voivat olla kirjastoon hautautuvia henkilöitä tutkijoita tai professoreja, mutta ainakin joku aikuisista on "sisällä lasten jutuissa" ja on "viisas" esim. Narnian Velhossa ja leijonassa. Lapsethan ovat sukulaisten luona maalla Lontoon pommituksia paossa ja lapset saavat sangen viisaita neuvoja.
VastaaPoistaTotta tämäkin, ja sinänsä ihan hauskaa kiinnittää sivuhenkilöihin huomio.
PoistaHauska näkökulma! :) Todella, todella monessa lasten- ja nuortenkirjassa (etenkin vanhemmissa / vanhempaa aikakautta kuvaavissa) taitaa olla sellainen hajamielinen, työhuoneeseensa sulkeutuva tutkijaisähahmo (esim. Maria Gripen Varjo-sarjan Bertan ja Carolinin Emanuel Swedenborgiin ajatusten tutkailuun uppoutuva isä), mutta se, että tuossa roolissa voi olla myös äiti, kuten Risto Räppääjällä, tai että hahmoa parodioidaan noin kovasti kuin Kattilakosken Mattia, on jo vähän raikkaampaa. Mahtaako olla kirjailijoiden omista lapsuuden läheisistä aikuisista saaneet innoitusta nuo hahmot, vaiko mahdollisesti taiteilijan itseironiaa, olisi hauska tietää :)
VastaaPoistaVarjo-sarja ei olekaan tuttu, joten kiitos vinkistä. Näistä tutkijavanhemmista olisi hauskaa tehdä listaa.
PoistaHei, hauska blogi - löysin tänne toisen linkin kautta, mutta erityiskiitos näistä lastenkirjapostauksista. Itse olen kohdannut tutkijavanhempia varmaan enemmänkin, mutta muistan nyt vain äskettäin lukemani Anni Swanin Kaarinan kesäloman, jossa on syrjäytynyt historiantutkijaisä.
VastaaPoistaHei Anu, kiva kun kävit täällä. Näitä on vaikea muistaa jälkikäteen, kun kyse on sivuhenkilöistä, mutta hyvä vinkki tämäkin. Ehkä tutkijuudessa on jotain höperöä vanhanaikaista stereotypiaa, jota käytetään hyödyksi.
Poista