Presidenttiparin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa Tamperetalossa kuultiin mitä mielenkiintoisin kokoelma suomalaista kulttuuria. Konsertissa yhdistyi musiikki, kuva ja sana.
Mikä parasta, kirjallisuus oli loistavasti esillä näyttelijöiden tulkitsemana.
Koko esitys alkoi Kari Hotakaisen Finnhitseillä, sitten kuultiin Rosa Liksomin, Kjell Westön ja Nils-Aslak Valkeapään tekstejä; Eino Leinoa Loirin tulkitsemina lauluina: Lapin kesä ja Nocturne; Joel Lehtosen Putkinotko, Huovisen Havukka-ahon ajattelija, Linnan Tuntematon sotilas. Toki vain melko lyhyitä osia, mutta kuitenkin.
Lopullisesti hehkutin, kun kuultiin Kirsi Kunnaksen runoa Pimeä ratsastaa mustalla tammalla, ajatella, että lastenkirjallisuus pääsee itsenäisyyspäivän konserttiin! Ja nähtiin myös lapsiesiintyjän hieno ote Helvi Juvoselta.
Pentti Haanpää, Tove Jansson, Lauri Viita Moreeni, Eeva Kilpi, Pentti Saarikoski... Oli myös Jean Sibeliusta tietenkin ja lopetus lapsikuoron ja sinfoniaorkesterin Finlandia-hymniin.
Kokonaisuutta täytyy vielä pureskella sen sikermämäisyyden vuoksi, mutta ensituntuma on, että tämä oli kertakaikkisen hyvää vaihtelua linnan juhlien julkkisten tansseihin ja haastatteluihin. Jotenkin Jenni Haukion oloinen juttu ja hyvä niin. Kiitos!
Minustakin konsertti/esitys oli todella upea!
VastaaPoistaTaisi olla ensimmäinen kerta, kun liikutuin presidentin juhlia katsoessa.
Maija, sama juttu, ja lisäksi tämä tuntui nyt enemmän koko Suomen juhlalta. Toivottavasti esitys tulee uusintana vielä. Itse odotin perinteistä sinfoniaorkesterin konserttia ja sikäli tämä oli yllätys ja hieno sellainen.
VastaaPoistaMinustakin aivan upea ilta, ja komppaan Maijaa: ihan liikuttuneena katsoin koko lähetyksen. Linnan juhlia en ole katsonut enää vuosiin, mutta tämä oli ihan mahtava juttu. <3 Hieno kunnianosoitus suomalaiselle kulttuurille.
VastaaPoistaTodella hyvä konsertti oli ja perin mahtavat kirjallisuuslainaukset. Haukio oli tehnyt varmasti ison työn. Vau :)!
VastaaPoistaLiikuttavaa! Hienoja esiintyjiä, kirjallisuutta ja musiikkia! Tampere pani parastaan. Lauri Viita, Kirsi Kunnas, Huovinen, Joel Lehtonen... Kyllä kelpasi!
VastaaPoistaMinäkin olin vaikuttunut. Voi kun tästä tulisi perinne, jossain muodossa!
VastaaPoistaNäin vain katkelmia, koska meillä oli ja on edelleen lapsenlapsia käymässä. Harvoin kun näemme, niin jätän omat jutut väliin. Aion katsoa huomenna koko juhlakonsertin Yle Areenasta rauhassa keskittyen. Toivottavasti tämä linja jatkuisi myös tulevina vuosina. Eihän niissä aiemmissa juhlissa ole ollut paljon mitään ohjelmaa.
VastaaPoistaNo, nyt olen katsonut konsertin kokonaan. Musiikki peittosi mielestäni kirjallisuuden. Vesku oli parempi kuin aikoihin; hienoa Leino-tulkintaa, jota ei ole kenelläkään muulla. Sopraano Soile Isoskosken esittämät vanhat laulut liikuttivat täydellisessä kauneudessaan. Maria Ylipään ja Waltteri Torikan yhteisesitys Myrskyluodon Maijasta oli voimakas ja kaunis.
VastaaPoistaKirjallisuusotteet eivät sykähdyttäneet samalla tavalla. Muutaman kerran puheosuus oli yhtä aikaa musiikin kanssa, mikä ei ollut mielestäni hyvä ratkaisu, koska musiikki oli liian huomionvievää ja tasokasta taustamusiikiksi. Tuli sellainen olo, että mitä tuo nyt tuli tuohon huutamaan hienon musiikin päälle. Kirjallisuusotteissa olisi mielestäni voinut olla myös jotain vähän modernimpaa.
Muilta osin en ole juhlia katsonutkaan, mitä nyt lehtikuvia. Vuodesta toiseen harmittaa, että jotkut valitsevat tämän(kin) juhlan itsensä esittelyyn seksikkäänä vamppina ja kokeilevat, miten voi olla puettu ja mahdollismman alaston samalla kertaa.
Vielä tuli mieleeni, että jos rakennetaan tällainen potpurri, niin kirjallisuusotteet saisivat olla pitempiä, vaikka sitten vähemmän, ei vain tuollaisia näytteitä eikä niin nopeita siirtymiä tyylilajista toiseen. Eino Leinon Lapin kesä Loirin esittämänä oli niin vahva, että Juutas Käkriäistä heti perään ei pystynyt sulattamaan.
PoistaMelkein olen sitä mieltä, että puhdas konsertti olisi ollut parempi. olisihan siinäkin ollut kirjallisuus taustalla, Eino Leinoa ym.
Marjatta, oma postaukseni oli aika spontaani ja olen edelleen sitä mieltä, että tämä oli hyvää vaihtelua ja sinänsä hienoa, että kirjallisuus taidelajina pääsi esille. Se todella yllätti.
PoistaItse esitystä arvioiden olen samoilla linjoilla, että siirtymät olivat liian nopeita; tällaisena tuntuu kuin kirjallisuudesta olisi haluttu tuoda esille mahdollisimman paljon, kun esityksen kannalta vähemmän olisi enemmän. Kannattaisin sellaista, että kirjallisuus olisi edelleen mukana, sillä näyttelijöiden tulkinta itsessään oli hyvä, mutta siten, että kokonaisuus olisi eheämpi.
Jenni vois pyytää meidät suunnittelutiimiin ; ).
Poista