perjantai 12. lokakuuta 2012

Aale Tynni: Ylitse vuoren lasisen




Tänä päivänä ryhdyn laulamaan.
Pois viskaa yltäsi kahleet maan,
niin että ei mikään paina!
Sillä juhla on aina, kun lauletaan,
oi, aina .

Oi, tulppaaniverta jaloissaan
saa käydä kaikki kulkijat maan,

saa käydä -
keveästi, askelin iloisin,
kuten minäkin
tulin juhlaan kevein askelin
ja verillä rinta avoin,
kun lauluni minusta kiskottiin
tulppaanikimpun tavoin.


Nämä on nimetty runoiksi, mutta lähes lauluja ne ovat: rytmillisiä ja loppusoinnullisia. Modernimpaan lyriikkaan tottuneelle oi-huudahdukset ja loppusoinnut voivat tuntua vanhanaikaisilta, mutta tässä kokoelmassa ne ah, niin viehättivät minua. Runot vievät laulun, tanssin ja sadun maahan. Niin kauniiseen, mutta toisaalta niin tuskaiseen. Aale Tynni kirjoittaa uudelleen muuassa Lumikin ja Ruususen. Seuraavassa kuljetaan Peukaloisen matkassa villihanhien parissa:

Tuuli ylitse maiseman
kulkee pakkoa vailla.
Tahdotko lähteä, lähteä pois,
lähteä tuulen lailla?
Matkalle villihanhien
lähdetkö, Peukaloinen? (--)

Yksin on Peukaloinen.
Tahdoit nähdä ja uskaltaa,
mitä ei kukaan toinen.
Ylhäällä kylmä on ihmisen,
tiesitkö sen?
Ylhäällä yksin on ihminen,
tiesitkö sen?
Tiesitkö, Peukaloinen?


Suosikikseni nousee Rohdinmekko-balladi. Se on tarina tyttösestä, joka laulaa kuninkaan linnassa rikkaille, jotka ovat herkkupöydän ääressä. Kuninkaan ja kuningattaren kasvoilla on kuitenkin juhlasta huolimatta huoli ja suru.


Niin alkoi hän laulaa.
Ja hän lauloi heille kodistansa: vuorien taa
se on silmiltä peittynyt aina.
Ja multa siellä loistaa ja läpi kimaltaa,
ja aina siellä nauraa ja tanssia saa,
sillä multa ei kenkiä paina.


Tytön lauluun ihastutaan, mutta hänen elämänviisautta epäillään, sillä eihän tuollaista maata voi olla olemassakaan. Ja mitäpä tyttönen tietäisi lapsen menetyksen murheestakaan, mikä kuningasperhettä oli kohdannut. Hovissa suru on päätetty peittää ainaisella juhlimisella.Tyttöä pyydetään jäämään kuninkaan tyttäreksi, mutta eihän hän voi jäädä paikkaan, jossa ei saa itkeä:

Ja hän niiasi ja kiitti, 
kun kiitosta sai,
meni maahansa kai,
meni kauaksi pois yli vuorten.


Laulullisuuden ja satujen lisäksi runoissa liitävät linnut, pääskyset, joita ei huoli paina. Niissä on myös lapsuusmuistoja, ikävää, rakkautta lapseen ja rakkautta muutenkin:

Se kaikki, mitä en koskaan sano,
sinun, rakkaani, täytyy ymmärtää,
sinun täytyy selkeästi se nähdä,
mikä minulle on vain hämärää.

(--) Vain heleää tulta on ruumiini  
ei, se on ilmaa ja maata,
se on puiden ja kukkain silmuja tulvillaan.

Rakkauden yllä häilyy kuitenkin elämän vaarat ja ahdistukset. Onko kuitenkin niin, että kaikki on vain valhetta, kysytään runossa "Lasinen vuori". Jos ajatellaan koko kokoelman nimeä, on kuitenkin tavoiteltava lasisen vuoren yli satumaailmaa:

Valhetta, valhetta, valhetta on
kaikki laulut maan.
Miksikä vuoren lasisen
tänään muistinkaan? (--)

Valhetta, valhetta, valhetta on
kaikki laulut maan.
Entäpä ellei prinsessaa
koskaan ollutkaan?

Ensimmäisellä lukukerralla vuosia sitten mieleeni jäi runojen satumaailma ja tanssillisuus. Monta kertaa olen halunnut palata näihin ja nyt vihdoin uudelleen lukiessani esille nousi vahvemmin rakkaus sekä elämän suru ja kipu. Tässä kokoelmassa on myös tunnettu runo Kaarisilta:


Ja Jumala sanoi: "Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan".

Aale Tynni: Ylitse vuoren lasisen
WSOY, 1949, toinen painos 113 (s.)
(Runonäytteet ovat osittaisia sitaatteja.)

22 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea tätä postaustasi; lainasin juuri kirjastosta erään Aale Tynnin kokoelman ja aion lukea lähiaikoina myös omaelämäkerrallisia tekstejään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, olen todella kiinnostunut hänestä kirjailijana ja olisi mukava lukea ajatuksiasi. Hänhän on tehnyt paljon suomennoksia lyriikan lisäksi.

      Poista
  2. Ihastuttavia tekstejä! Ja tuo kuva on mitä kaunein!

    VastaaPoista
  3. Nämähän sopivat suhteellisen nuorillekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti kaikenikäisille. Muutama runo oli sellainen, etten ymmärtänyt, niissä oli jotain intertekstuaalisuutta. Esimerkiksi juhlaruno Suomen Kansallisteatterin 75-vuotisjuhlaan 2.3.1948 alkaa "Thaleia, siskosparvesi voimakkain!"

      Poista
  4. Mielettömän upeaa! Olen lukenut nämä joskus hyvin kauan sitten, ja nyt tuli vastustamaton jano palata Tynnin äärelle. Suurkiitos kun valaisit tämän hämärän iltani näillä ihmeellisillä lauluilla. (Kyllä, lauluja ne ovat, balladeita parhaimmillaan!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elma Ilona. Mulla oli sama tilanne, että jossain muistin syövereissä nämä elivät ja oli ihana palata niihin. En ole juurikaan tutustunut Tynnin myöhempään tuotantoon mutta kiinnostus heräsi. Ehkä saamme nähdä ainakin Marian postauksen jossain kohtaan.

      Poista
  5. Ehkäpä minunkin pitäisi kokeilla Aale Tynnin runoutta. Voi olla että alkuun minun olisi vaikea päästä näin lyyriseen runouteen sisään. Aina on kuitenkin mukavaa saada uusia runokokemuksia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla. Ne ovat vanhanaikaisia mutta kauniita.

      Poista
  6. Minulla ainoa kosketus Aale Tynniin ja hänen runouteensa on juuri laulujen kautta. Ainakin Toni Edelman on niitä säveltänyt ja tulkitsijoina ovat olleet muun muassa Eija Ahvo ja Samuli Edelman.Erittäin kauniita ja koskettavia.

    Lisäksi minulle nykyään tulee Tynnistä aina mieleen hänen suhteensa Martti Haavioon eli runoilija P.Mustapäähän, joka Haavion ensimmäisen vaimon Elsa Enäjärven kuoleman jälkeen johti avioliittoon. Haavion ja Enäjärven tytär Katarina Eskola on käsitellyt tätä asiaa toimittamassaan Valistuksen sukutarinassa, jossa hän tuo esiin vanhempiensa elämän näiden omien kirjoitusten kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin pitää mielessä nuo laulut samoin kuin Eskolan kirja. Jonkinlainen käsitys minulla on ollut näistä suhteista.

      Poista
  7. Tämä teos nyt näköispainoksena ntamon valikoimassa:

    http://kirjantamo.mycashflow.fi/product/561/aale-tynni-ylitse-vuoren-lasisen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, täytyypä tutustua valikoimiinne. Minulla on 2. painos kirpparilöytönä, siinä on ruskea kansi eli ei niin kaunis kuin 1. painos.

      Poista
  8. Se Thaleia oli Kansallisteatterin juhliin kirjoitettu tilaustyö, Thaleia on näyttämötaiteen muusa.
    Runo pohtii taiteen tehtävää - sodan jälkeen tärkeä kysymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos selvennyksestä. Tällä lukukerralla ohitin tuon runon mutta jotain tuollaista ajattelin taustalla olevan.

      Poista
  9. Olen juuri lukemassa Aale Tynnin tuoretta elämäkertaa, mikä ajoi etsimään myös Tynnin runoutta. Kiitos näistä sitaateista! Oli mahtavaa päästä kurkkaamaan runoutta (salaa...) kesken työpäivän, ja tuon kokoelman satumaisuus kuulostaa kiehtovalta. En ole päässyt elämäkerrassa vielä kohtaan, jossa tätä kokoelmaa tai näitä runoja käsiteltäisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jenni, tämä on mielestäni ihana kokoelma. Elämäkerrassa kiinnostaisi juuri tuo mitä Tynni ajatteli näistä laulullisista runoistaan. Jostain luin, että Kaarisillasta hän olisi sitä mieltä, että sitä on tulkittu väärin. Toisaalta kirjailija ei oikeastaan voi vaikuttaa siihen miten runo alkaa elää lukijan mielessä.

      Poista
  10. Täällä toisen tähden alla Jaana mainitseekin jo Toni Edelmanin Tynni-sävellykset. Ainakin tämän kokoelman nimiruno "Lasinen vuori" sai niissä merkeissä uudelleen vähän laajempaakin huomiota vuoden 1990 tietämissä, kun se oli mukana Eija Ahvon laulamana Levyraadissa. (YouTubesta Ahvo-videota ei löydy, mutta siellä on kyllä toinen versio samasta sävellyksestä, mahdollisesti Toni Edelmanin itsensä esittämänä.) Muistan vielä, miten tuolloinen vakioraatilainen, näytelmäkirjailija Juha Siltanen aloitti puheenvuoronsa esityksestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, tietysti YouTubesta löytyisi tämäkin, en vain saa auki mobiililaitteilla, mutta kuuntelen, kun olen koneen äärellä. Itselläni ei ole mitään muistikuvaa, että olisin koskaan kuullut näitä sävellyksinä.

      Poista
  11. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista